Skip to main content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Avoin TKI-toiminta Lapin ammattikorkeakoulussa - aineistonhallinnan opas: Miksi avoimuutta ja aineistonhallintaa?

Avoimuuden lähtökohdat

Julkisin varoin tuotetun tiedon avaaminen vapaaseen käyttöön on noussut kansainvälisesti merkittäväksi tavaksi edistää tiedettä ja sen vaikuttavuutta yhteiskunnassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2017 mennessä Suomi on noussut johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. OKM:n julkaisu "Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista: Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekarttaan 2014 - 2017" ohjaa tähän tavoitteeseen pääsyä. Meneillään on myös useita eri hankkeita, joissa kehitetään avoimen tieteen ja tutkimuksen välineitä ja toimintamalleja.

Avoin tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri ohjaa kansallisesti tieteen ja tutkimuksen tietojen ja palvelujen avoimuuden periaatteita, tietojenvaihtoa sekä kansallisten palveluiden kehittämistä.

Kyseinen tavoitearkkitehtuuri ohjaa kansallisesti tieteen ja tutkimuksen tietojen ja palvelujen avoimuuden periaatteita, tietojenvaihtoa sekä palveluiden kehittämistä. - See more at: http://avointiede.fi/viitearkkitehtuuri#sthash.KTUGwlY2.dpuf

Ammattikorkeakoulujen Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä -hankkeen tavoitteena on edistää tuotetun tiedon käytettävyyttä ja vaikuttavuutta etenkin pk-sektorilla ja tehostaa ammattikorkeakoulun innovaatioekosysteemin toimivuutta avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti.

Lisätietoa:

TKI-aineistonhallinta

Miksi TKI-aineistoja tulee hallita?

TKI-hankkeiden aineistonhallinta varmistaa, että ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkimus on mahdollisimman korkeatasoista, vaikuttavaa, läpinäkyvää ja toistettavissa olevaa. Aineistojen hallinta on välttämätöntä kaikilla TKI-prosessin tasoilla ja se tulee varmistaa prosessin alusta lähtien. TKI-aineistonhallinnassa kuvataan aineiston keräämiseen, käyttöön, säilyttämiseen ja jakamiseen liittyvät periaatteet ja linjaukset.

Lähtökohtia:

  • Pääsääntöisesti kaikki tulokset sekä aineistot ovat avoimia.
  • Aineistolla tarkoitetaan hankkeessa tuotettuja, muokattuja sekä käytettyjä aineistoja, joihin hankeen tulokset perustuvat.
  • Noudatetaan hyvää aineistonhallintatapaa ts. tutkimuseettisiä periaatteita sekä lainsäädäntöä (sopimukset).
  • Luottamuksellisen/arkaluontoisen tietojen suojaamisesta, tietoturvasta sekä tietosuojasta on huolehdittava.
  • Tarvitaan aineistoinfrastruktuuri, joka pitää sisällään aineiston hallintaa, käyttöä, löydettävyyttä ja jakamista tukevat työkalut ja palvelut.
  • Tarvitaan tukea koko hankkeen elinkaaren aikana.
  • Tulosten sekä aineistojen avaaminen tuottaa kustannuksia, jotka täytyy huomioida.
  • Jokainen on vastuussa ohjeistusten noudattamisesta.

TKI-aineistonhallinnan hyödyt

TKI-aineisto on altis monenlaisille vaaroille aina inhimillisistä erehdyksistä luonnonkatastrofeihin.

Hyvällä aineistonhallinnalla varmistetaan tutkimusaineiston säilyvyys, saatavuus, saavutettavuus, ymmärrettävyys ja uudelleenkäytettävyys. Tästä hyötyvät tutkijat, tutkimusorganisaatiot, tiede, rahoittajat sekä laajasti koko yhteiskunta.

Aineistonhallinnan hyödyt:

  • Aineistot löytyvät helposti.
  • Tutkimuksen ja tutkijan näkyvyys laajenee, mikä edesauttaa meritoitumista.
  • Organisaatioissa tiedetään, millaisia aineistoja hankkeissa on kerätty ja miten ne saa käyttöön.
  • TKI:n vaikuttavuus ja näkyvyys parantuvat.
  • Toistettavuus mahdollistuu ja tutkimuksen luotettavuus ja läpinäkyvyys paranevat.
  • Tutkimus nopeutuu ja päällekkäinen työ vähenee.
  • Pitkittäis- ja seurantatutkimukset mahdollistuvat.
  • Resurssien käytön seuranta helpottuu.
  • Kaupalliset innovaatiot lisääntyvät.

Tutkimusdatan hallinnan kymmenen käskyä

  1. Arvosta dataasi ja näytä se muille.
  2. Jaa datasi verkossa pysyvän tunnisteen kera.
  3. Huomioi datan jatkokäyttö jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa.
  4. Julkaise menetelmäsi.
  5. Viittaa dataasi julkaisuissasi.
  6. Julkaise koodisi.
  7. Kerro, miten viitata ja käyttää dataasi.
  8. Hyödynnä datanhallinnan palveluja.
  9. Palkitse muita datan avaamisesta.
  10. Edistä datalähtöistä tutkimusta.

 

 

Kymmenen tutkimusdatanhallinnan käskyä on muodostettu artikkelin “Ten Simple Rules for the Care and Feeding of Scientific Data” pohjalta.

2015 OKM ATT 2014–2017 -hanke www.avointiede.fi, lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.

Mitä TKI-aineistot / tutkimusaineistot ovat?

Datanhallinnan opas (ATT-hanke) määrittelee tutkimusaineiston seuraavasti:

"Tutkimusaineistoilla tarkoitetaan niitä resursseja, joita tutkija tuottaa tai joita hän käyttää tutkimusprosessin aikana. Tutkimusaineistot voivat olla aineellisia tai aineettomia. Jotta aineisto olisi tutkimukseen kelpaavaa, siihen täytyy liittyä tietoja ainakin sen alkuperästä. Esimerkiksi datan liitteeksi tarvitaan kuvailevaa ja teknistä tietoa siitä mitä informaatiota se sisältää. Siksi tutkimusdataan liittyy paljon tietoa siitä, miten se on rakenteistettu ja koodattu, miten se on syntynyt ja miten sitä on käsitelty. Nämä tiedot on aina syytä tallentaa esimerkiksi metatietoihin, koodikirjoihin ja/tai muuhun dokumentaatioon. Yhdessä datan kanssa tästä kokonaisuudesta muodostuu tutkimusaineisto.
 
Tyypillisiä aineistoja ovat
- kysely- ja haastatteluaineistot
- erilaiset mittaus- ja havainnointiaineistot
- muut video-, kuva-, ääni- ja tekstiaineistot

Avoin tiede ammattikorkeakouluissa

Avoimuuden edistäminen tutkijoiden ja yritysten välillä

Tutkijanäkökulmia avoimen tieteen hyödyistä