Skip to main content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Avoin TKI-toiminta Lapin ammattikorkeakoulussa - aineistonhallinnan opas: Hankkeen tulosten hallinta

TKI-hankkeen tulokset

Tietojen laadun vaaliminen on keskeinen hyvän tutkimustiedon hallintatavan vaatimuksista. Hyvän tutkimustiedon hallintatavan tuloksena tietoja ei asiattomasti muuteta, tiedot eivät vahingoitu tai häviä käsittelyprosessin aikana ja tietojen virheettömyyteen ja laatuun voidaan luottaa. Nämä ovat itseisarvoja, joista ei tule aiheettomasti tinkiä. Tietojen laatua ja virheettömyyttä varmistavat toimenpiteet tulee kuitenkin aina suhteuttaa tiedon merkitykseen ja tärkeyteen. Mitä tärkeämpi tieto, sitä enemmän kannattaa panostaa sen laatuun ja virheettömyyteen. Tietojen käyttötarkoitus ohjaa niiden hallintaa ja huolellinen dokumentointi ja kuvailu on tärkeää. - See more at: http://avointiede.fi/mita-avoimuus-on#sthash.7IgiEqqw.dpuf

TKI-hankkeissa kerätyn aineiston säilyttäminen on tärkeää.  Säilytetyt aineistot ovat saatavissa, ne ovat ymmärrettäviä ja käyttökelpoisia niin, että niiden jatkokäyttö on tarvittaessa mahdollista..

Tutkimusaineistojen ja -datan säilytystarpeen arviointi

Tutkimusaineistojen säilytyttämistä ohjataan datapolitiikalla. Säilytystarpeeseen ja -tapaan vaikuttavat myös rahoittajien vaatimukset, yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyt sopimukset sekä eettiset ja lainsäädännölliset tekijät.  Lisäksi tutkimusjulkaisun kustantaja (esim. Nature, PLoS) voi vaatia, että tutkimuksen pohjana oleva aineisto on avoimesti saatavissa.

Säilytystarvetta ja –tapaa voidaan arvioida myös seuraavilla kriteereillä:

  • aineiston laatu: virheettömyys, aitous, väärentämättömyys, sisäinen ristiriidattomuus, kattavuus, ajantasaisuus, oikeellisuus ja käyttökelpoisuus
  • potentiaaliset käyttäjät
  • aineiston tieteellinen arvo
  • aineiston historiallinen arvo
  • uutuusarvo
  • kaupallinen potentiaali
  • ainutlaatuisuus
  • pitkittäistutkimuksen tarve
  • soveltuvuus uusiin käyttötarkoituksiin
  • aineiston keruun toistettavuusmahdollisuudet
  • vastaavan aineiston keruun kustannukset
  • aineiston tuhoamisen kustannukset
  • aineiston uudelleen analysoinnin mahdollisuus
     

Säilytystarpeen arviointi liittyy kiinteästi tutkimusaineiston säilytyspaikan valintaan ja aineiston mahdolliseen avaamiseen. Em. mainitut kriteerit auttavat hahmottamaan, minkä tasoinen tallennus on tarpeen. Riittääkö, että data on tutkijalla itsellään, säilytetäänkö se organisaation data-arkistossa vai onko se syytä tallentaa joko kansalliseen tai kansainväliseen data-arkistoon.

 

Data-arkisto voi olla yleinen tai tieteenalakohtainen. Sen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota mm. arkiston ylläpitäjän maineeseen ja luotettavuuteen, turvallisuuteen, säilytysaikaan ja muihin säilytysehtoihin sekä käytön tilastointiin.

IDA

IDA on avoimen tieteen kansallinen palvelu. Pääsy aineistoon voidaan myöntää projektiryhmän sisällä tai laajemmin.

Palvelu on tarkoitettu niin valmiille tutkimusaineistoille, raakadatalle kuin aineistokokonaisuuksille. Aineistojen omistajat päättävät itse aineistojensa avoimuudesta ja käyttöpolitiikasta.

Palvelu ei ole tarkoitettu arkaluontoisia henkilötietoja sisältäville aineistoille.

Palvelun käyttöoikeutta haetaan erillisellä hakemuksella projektin vastuuhenkilön toimesta. Kullekin ammattikorkeakouluille on varattu kiintiö IDA-tallennuksia varten.

IDAn etuja:

  • Yhteistyöhankkeissa saadaan käyttöön yhteinen tallennustila, joka ei ole sidottu yhden organisaation palveluihin.
  • Se mahdollistaa suurtenkin aineistojen tallennuksen tilanteessa, joissa nämä eivät mahdu organisaation omiin tallennusjärjestelmiin.
  • IDA tarjoaa pysyvät tunnisteet, joiden avulla IDAn aineistoihin voidaan linkittää esimerkiksi aineistoon liittyvistä julkaisuista.
  • Muodostaa osan Fairdata-PAS-palvelua

Lisätietoja IDAsta.

Anonymisointi

Tieto on tunnisteellista, jos sen perusteella voidaan suoraan tai tietoja yhdistelemällä tunnistaa yksittäinen henkilö. Tutkimusaineiston tunnisteet jaetaan yksilöiviin ja epäsuoriin tunnistetietoihin.

  • Suoria tunnistetietoja ovat mm. nimi, osoite, henkilötunnus, syntymäaika, ihmisen ääni ja kuva.
  • Epäsuoria tunnisteita ovat mm. kotipaikkakunta ja asuinalue, koulutus, työpaikka ja perheen koostumus.

Anonymisointi tarkoittaa tunnisteiden poistamista aineistosta. Aineisto voidaan anonymisoida, jos tutkimusaineisto on jatkokäytössä järkevästi analysoitavissa ilman tunnisteita eikä muitakaan tutkimuksellisia perusteita tunnisteiden säilyttämiseen ole. Tutkittavan suostumuksella aineisto voidaan säilyttää jatkotutkimuksiin myös tunnisteellisena.

Anonymisointi on suunniteltava huolellisesti ja tapauskohtaisesti. Hyvä ohjeistus anonymisoinnista löytyy Tietoarkiston aineistonhallinnan käsikirjasta.

Vain anonymisoitua tietoa voidaan luovuttaa avoimeen käyttöön.

Datan kuvailu - metadata

Metatieto (metadata) on tietoa tiedosta. Sillä kuvataan tutkimusaineiston tarkoitus, synty, sijainti, tekijät ja käyttöehdot. Metadataan voi sisältyä myös koodien selityksiä, tietoa käytetyistä ohjelmista ja datan analyysista. Metadataa on käytännössä kaikki se tieto, mikä on tarpeellista tutkimusaineiston sisällön ymmärtämiseksi, verifioimiseksi ja mahdollisen uudelleenkäytön arvioimiseksi.

Ilman metatietoja aineistot eivät ole haettavissa eivätkä löydettävissä. Metatiedon merkitystä voi verrata esim. tutkimuksen tiivistelmään, jota ilman käyttäjän on vaikea saada kokonaiskuvaa tutkimuksen sisällöstä ja arvioida tiedon merkitystä.
Metatieto auttaa myös aineistoon viittaamisessa.

Kuvaileva metatieto kuvaa aineiston sisältöä ja luonnetta, esim. kuten nimi, tekijä, aiheet, avainsanat, kustantaja

Hallinnollinen metatieto aineiston hallinnan tekniset vaatimukset ja käyttöehdot

Rakenteellinen metatieto kuvaa tutkimusaineiston rakennetta ja sen järjestystä

Pysyväistunnisteet (esim. URN, DOI, ORCID) ovat tärkeää metatietoa. Ne ovat uniikkeja tunnuksia, joilla yksilöidään esim. julkaisuja, henkilöitä ja tutkimusaineistoja. Niillä varmistetaan myös verkkolinkkien toimivuus. Jotkut palvelut, kuten Etsin ja IDA, generoivat tunnisteen automaattisesti.

"Laadukas metatieto on tutkimusaineiston käyntikortti, jonka tutkija voi antaa tutkimusaineistostaan siitä kiinnostuneille".
Lähde: Avoin tiede ja tutkimus: käsikirja

Etsin - tallenna tutkimusaineistosi metatiedot

Etsin on kansallinen avoimen tieteen ja tutkimuksen palvelu, jolla voi sekä kuvailla tutkimusaineistoja että etsiä niitä. Palveluun kirjaudutaan Haka-tunnuksella.

Etsimessä on valmiina metatietojen tallennusformaatti ja se generoi automaattisesti aineistoille pysyvän tunnisteen. Tunnisteen avulla voi linkittää aineiston esimerkiksi julkaisuun tai ansioluetteloon.